Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke jalkauttaa Vertaisvalamiehistö-konseptin Suomeen

Ulla PaukkuMaahanmuuttajanuorten Helsinki, Vertaisvalamiehistö

Suomessa alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Kun nuoren rikoksentekijän ei tarvitse ottaa vastuuta teostaan, hän ei usein myöskään tule pohtineeksi tekonsa seurauksia esimerkiksi uhrille, yhteisölleen tai itselleen.

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen yksi kärjistä on alle 15-vuotiaille rikoksentekijöille suunnattu vertaisvalamiehistömalli. Sen uranuurtajia on yhdysvaltalainen Margaret E. Fisher, joka on työskennellyt nuorten parissa 1970-luvulta lähtien.  Julkisen oikeuden kouluttajana hän on toiminut 35 vuotta. Vuonna 2000 hän kehitti palkitun vertaisvalamiehistön koulutusohjelman vapaaehtoisille. Nykyään puolet Yhdysvaltain vertaisvalamiehistöistä käyttää tätä ohjelmaa.  Lisäksi Fisher on kirjoittanut lukuisia julkaisuja aiheesta ja jalkauttanut vertaisvalamiehistö-konseptia eri puolille maailmaa.

– Vaikka olen tehnyt urani aikana paljon kaikenlaista, vertaisvalamiehistö-toiminta on lähimpänä sydäntäni, Suomessa äskettäin vieraillut Fisher toteaa.


Nuori on saatava ymmärtämään tekonsa seuraukset

Fisherin mukaan vertaisvalamiehistön tärkein tehtävä on tehdä sekä nuoresta rikoksentekijästä että uhrista todellinen ja kokonainen henkilö taustoineen ja saada tekijä ymmärtämään tekonsa ja näkemään sen seuraukset. Avaintekijä vertaisvalamiehistö-toiminnan onnistumisen kannalta on, että sekä rikoksen tekijä että hänen huoltajansa myöntävät ja hyväksyvät rikoksen.

– On tärkeää, että huoltaja on mukana vertaisvalamiehistön käsittelyssä tukemassa nuorta ja kuulemassa rikostapauksen koko kuvan, Fisher painottaa.

Vertaisvalamiehistön käsiteltäväksi voidaan ottaa esimerkiksi tappelu-, kiusaamis-, varastamis- nettikiusaamis- ja ilkivaltatapauksia. Vertaisvalamiehistö-toiminnassa ei ole kuitenkaan kyse virallisesta rikosprosessista, ja siksi vakavia rikoksia, kuten törkeitä pahoinpitelyitä tai seksuaalirikoksia, ei toiminnassa käsitellä.


Suomessa ensimmäinen kokeilu onnistui hyvin

Suomessa vertaisvalamiehistöä kokeiltiin kesän aikana, ja se onnistui yli odotusten. Kyseessä oli väkivaltatilanne, jossa sekä uhrina että tekijänä oli nuori tyttö. He molemmat halusivat olla mukana prosessissa. Vertaisvalamiehistöön kuului kolme poikaa, jotka itse olivat olleet myös väkivaltatilanteessa.

– Pojat osasivat itse samanlaisen väkivaltatilanteen läpikäyneenä kysyä sellaisia kysymyksiä, mitä itse ei olisi tajunnut kysyä, käsittelyssä mukana ollut Sarri Rannanlilja lastensuojelusta kertoo.

Yhdysvalloissa, jossa toiminta on jo juurtunut, prosessi etenee yleensä tietyn kaavan mukaisesti. Rikoksen tehnyt nuori kohtaa poliisin, joka lähettää nuoren vertaisvalamiehistön eteen.

– Rikoksen ja käsittelyn välissä ei saisi olla paria viikkoa enempää väliä, Fisher painottaa.

Aluksi rikoksen tekijälle ja hänen huoltajalleen kerrotaan mistä vertaisvalamiehistössä on kyse ja miten prosessi etenee. Vertaisvalamiehistössä istuvat nuoret saavat tapauksesta tiedon kaksi viikkoa ennen käsittelyä.  Usein rikoksen tekijä siirtyy jossain vaiheessa itse vertaisvalamiehistöön auttamaan muita nuoria.

Itse kuulemisessa käydään läpi tilanne ja selvitetään nuoren tausta läpikotaisin. Vertaisvalamiehistö päättää seuraamuksen tapauksen mukaan. Väkivaltatilanteessa nuori voi esimerkiksi pyytää uhrilta anteeksi kirjoittamalla tälle kirjeen, ilkivaltatapauksissa suorittaa yhdyskuntapalvelun tai jäätyään kiinni päihteiden käytöstä käydä terapiassa. Mahdollisuuksia on lukemattomia.

Vertaisvalamiehistöstä on saatu Yhdysvalloissa hyviä tuloksia. Nuorilla, jotka eivät pääse vertaisvalamiehistön käsittelyyn rikoksen uusimisprosentti on 18, vertaisvalamiehistön käsittelyyn osallistuneiden alle kymmenen.