Elämälle uusi suunta vertaisvalamiehistön avulla

Ulla PaukkuMaahanmuuttajanuorten Helsinki, Nuoret, Vertaisvalamiehistö

Helsingissä on viime kesästä lähtien ollut käytössä kokeilu, jossa alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia on käsitellyt niin sanottu vertaisvalamiehistö. Selkeissä rikostapauksissa nuorista koostuva vertaisvalamiehistö puhuttaa epäiltyä tekijää. Kokeilu on saanut erinomaisen vastaanoton.

Viime heinäkuussa aloitettu malli on osa Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanketta, jota rahoittaa ME-säätiö. Hanke tähtää maahanmuuttajien aseman parantamiseen ja sitä vetää Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus. Vertaisvalamiehistökokeilu on yksi osa tätä hanketta ja myös Helsingin poliisi on kokeilussa mukana.

Poliisin roolina on etsiä valamiehistön käsittelyyn soveltuvia tapauksia, joissa rikoksesta epäilty on alle 15-vuotias. Jutun on oltava kohtuullisen selkeä ja jutun käsittelyyn vertaisvalamiehistössä on oltava epäillyn sekä hänen huoltajansa lupa. Juttu tulee valamiehistön käsiteltäväksi joko rikosilmoitusten kautta tai esimerkiksi koulussa tapahtuvien kiusaamistapausten perusteella.

– Mikäli asiasta on tehty rikosilmoitus, ollaan yhteydessä jutun tutkijaan ja kysytään, sopiiko, että tapaus otetaan hoidettavaksi vertaisvalamiehistössä. Poliisi ottaa yhteyden epäiltyyn ja hänen huoltajaansa ja kysyy suostumuksen valamiehistökäsittelyyn. Tämä perustuu puhtaasti vapaaehtoisuuteen, kertoo vanhempi konstaapeli Susanna Mara Helsingin poliisilaitokselta.

– Nykyään 10-vuotiaatkin tekevät vakavia rikoksia, kuten ryöstöjä ja he kuvittelevat, ettei siitä seuraa mitään. Toki tähänkin mennessä ennalta estävä toiminto ja moniammatillinen työryhmä on käsitellyt alle 15-vuotiaiden juttuja, mutta yleensä silloin nuori on ehtinyt tehdä jo useita rikoksia, Mara toteaa.

Kasvuprosessi rikoksen tekijästä valamieheksi

Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Irma Sippola Helsingin Nuorisoasiainkeskuksesta yllättyi, kuinka paljon alle 15-vuotiaat nuoret tekevät rikoksia ja kuinka vakavia osa niistä on. Moni nuori on saattanut ajautua rikoskierteeseen, eivätkä he löydä kunniallista tietä tilanteesta pois.

– Pyrimme siihen, että tapaukset saadaan nopeasti käsiteltäväksi, mielellään kahden viikon, maksimissaan kuukauden sisällä, jolloin tapaus on vielä tuoreessa muistissa. Istuntoja oli aluksi kerran kuukaudessa, mutta tämän vuoden alusta niitä on järjestetty kahdesti kuukaudessa. Jokaisessa istunnossa käsitellään kaksi eri tapausta, Sippola avaa toimintaa.

Valamiehistössä olevat nuoret ovat 16–19-vuotiaita. Tällä hetkellä kaikki ovat maahanmuuttajataustaisia, mutta se ei Sippolan mukaan ole itsetarkoitus. Nuoret ovat itse aiemmin oireilleet ja olleet tekemisissä poliisin kanssa, mutta sittemmin kääntyneet kaidalle polulle ja vapaaehtoisesti sitoutuneet valamiestoimintaan. Tällä hetkellä nuoria on ringissä kahdeksan.

– Tarkoituksena on, että näitä käsittelyssä olleita nuoria siirtyisi tulevaisuudessa valamiehistöön. Tämä on tärkeä kasvuprosessi. Valamiehistössä nuoret joutuvat jatkuvasti pohtimaan oikeaa ja väärää, Sippola kuvailee.


Nuori saa teostaan seuraamuksen

Vertaisvalamiehistö koostuu kolmesta nuoresta, jotka on perehdytetty tehtävään. Käsittelyssä ovat läsnä epäillyn ja hänen huoltajansa lisäksi vertaisvalamiehistön nuoret, poliisi, nuoriso-ohjaaja sekä tilaisuuden puheenjohtajana toimiva projektipäällikkö Sippola.

– Itse käsittelyssä on ideana, että paikalla on enemmän nuoria kuin aikuisia. Poliisi ja vanhemmat ovat sivustakatsojan roolissa. Keskustelu käydään lähinnä epäillyn ja valamiehistön välillä, Mara kertoo.

Vertaisvalamiehistön idea perustuu siihen, että nuoret saadaan pohtimaan omaa tekoaan ja mahdollisimman ajoissa pois rikoksen poluilta. Sovittelutoiminnasta tämä eroaa siinä, että rikoksen uhri ei ole käsittelyssä mukana.

– Epäilty halutaan saada ymmärtämään tekonsa vaikutukset. Kuinka se on vaikuttanut häneen itseensä, hänen läheisiinsä, ystäviinsä, uhriin… Jos nuoren on vaikea kertoa totuutta huoltajan ollessa läsnä, lähdetään huoltajan kanssa siksi aikaa kahville, Sippola toteaa.

– Valamiehistökäsittelyssä on havaittu, että nuoret uskovat enemmän toisten, hieman vanhempien nuorten puhetta kuin jos torumisen hoitaisi poliisi tai sosiaalityöntekijä, Mara kertoo.

Valamiehistö miettii sopivaa seuraamusta, joka ei varsinaisesti ole rangaistus.

– Tarkoituksena on, että nuori ei enää toistaisi samaa käytöstä. Seuraamus voi olla kirje äidille, opettajalle, anteeksipyyntö tai muuta vastaavaa. Meillä on esimerkiksi yksi sellainen tapaus, jossa pojalla on kontollaan jo lukuisia pahoinpitelyitä. Nyt hän kirjoittaa päiväkirjaa tilanteista, jotka häntä ärsyttävät ja käsittelee tekstiään kerran viikossa sosiaaliohjaajan kanssa. Näin hän pikkuhiljaa oppii hallitsemaan aggressioita aiheuttavia tilanteita, Sippola kuvailee.


Nuori saanut merkityksellisen roolin yhteiskunnassa

Käsittelyn jälkeen yksi vertaisvalamiehistön jäsenistä on yhteydessä rikoksen tehneeseen nuoreen ja seuraa hänen tilannettaan. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja tulevaisuudessa kokeilusta on tarkoitus luoda malli, joka on toteutettavissa muissakin kaupungeissa.

– Käsittelyt ovat päättyneet tähän mennessä aina hyvin. Jopa epäillyt ovat poistuneet paikalta hymyillen ja ovat osoittaneet aitoa katumusta. Valamiehistön nuoret ovat olleet otettuja saamastaan vastuusta ja ovat aikuistuneet ihan silmissä. He ovat yllättävänkin taitavasti puhuneet näille epäillyille, iloitsee Mara.

– Näille valamiehenä toimiville nuorille toiminta on ollut erittäin tärkeää. Se on muuttanut heidän ajattelutapaansa ja vaatinut rohkeutta ja sitoutumista. He ovat hyvin ylpeitä tästä. Tällä hetkellä kaikki näistä valamiesnuorista ovat maahanmuuttajataustaisia ja he ovat saattaneet kohdata paljon ennakkoluuloja ja väheksymistäkin. Nyt heillä on merkityksellinen rooli yhteiskunnassa ja he tekevät hienoa yhteistyötä viranomaisten kanssa, Sippola toteaa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin on tarkoitus tulevaisuudessa tehdä tutkimusta vertaisvalamiehistömallin vaikutuksista.

– Tähän mennessä ainoastaan yhden nuorista tiedetään uusineen rikollista käyttäytymistä käsittelyn jälkeen. Toki joitain nuoria on esimerkiksi sijoitettu toiselle paikkakunnalle, jolloin yhteys häneen on katkennut. Mutta jo nyt voidaan todeta, että kokemukset vertaisvalamiehistökäsittelystä ovat olleet erittäin onnistuneita, Sippola iloitsee.