Ajankohtaista Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa

Ulla PaukkuMaahanmuuttajanuorten Helsinki

Vuoden 2016 alussa aloittanut Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on edennyt isoin harppauksin eteenpäin. Viisi pilottia; kaverikahvila, mikrotyö, vertaisvalamiehistö, vanhempien tukeminen ja puhujafoorumi, ovat muotoutuneet malleiksi, joissa nuoret toimivat ongelmien ratkaisijoina yhteiskunnan katvealueilla.

– Pilotit eivät ole valmiita ja muuttumattomia, vaan nuorilla ja mukana olevilla tahoilla on aktiivinen rooli, mitä tapahtuu ja mihin suuntaan piloteissa mennään. Pilotteja tulee kehittää jatkuvassa vuoropuhelussa yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Vain yhteisellä ymmärryksellä, luottamuksella ja avoimuudella pääsemme eteenpäin, hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola sanoo.

Hankkeessa on jo nyt tavoitettu 340 nuorta, ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten vuorovaikutuskontakteja on 1356. Lähitulevaisuudessa kontaktien määrät tulevat kasvamaan huimasti. Hankkeen tekemät ponnistukset on jo huomattu.

– Olen vaikuttunut tinkimättömästä työstä, jota hanke on maahanmuuttajataustaisten nuorten ja samalla suomalaisen yhteiskunnan eteen tehnyt. Arvostan myös hankkeen kunnioittavaa ja ymmärtävää asennetta työtään kohtaan, Liban Hassan Tieto on valtaa ry:stä kiittää.
Kaverikahvila lisää oppimismotivaatiota

Kaverikahvila-toiminnalle on ollut tarvetta, ja se on lähtenyt hyvin käyntiin jo 11 helsinkiläisessä peruskoulussa. Malli on vaikuttava, koska se perustuu nuorelta nuorelle vertaisoppimiseen.

Tähän mennessä tehtyjen havaintojen perusteella toiminta on ollut sekä opettaville että opetettaville hyödyllistä ja kiinnostavaa. Tarkoituksena on parantaa oppimistuloksia, kouluviihtyvyyttä ja todellisia mahdollisuuksia päästä jatko-opintoihin tai työelämään. Lisäksi malli istuu hyvin uuteen opetussuunnitelmaan.

Kaverikahvila-mallia rakennetaan pysyväksi tukiopetuksen malliksi Helsingin peruskouluihin. Tavoitteena on tämän vuoden aikana saada mukaan yhteensä 20 koulua ja noin 600 oppilasta. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on saada jalkautettua Kaverikahvila-toiminta 80 prosenttiin Helsingin kouluista.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on kehittää nuorten palkitsemista, jo nyt opettavat nuoret saavat Kaverikahvilasta todistuksen. Lisäksi toiveena on saada mukaan yrityksiä sponsoroimaan toimintaa.


Vertaisvalamiehistössä nuoren empatiakyky ja vastuunkanto kasvavat

Vuonna 2016 Helsingin poliisilaitoksella 839 alle 15-vuotiasta nuorta oli epäiltynä rikoksesta. Suomessa alle 15-vuotiaat eivät kuitenkaan ole rikosoikeudellisessa vastuussa, joten kun nuoren rikoksentekijän ei tarvitse ottaa vastuuta teostaan, hän ei usein tule pohtineeksi tekonsa seurauksia esimerkiksi uhrille, yhteisölleen tai itselleen.

Vertaisvalamiehistössä poliisin kanssa tekemisissä olleet vanhemmat nuoret käsittelevät paneelina nuorempien rikoksia. Käsiteltävät tapaukset ovat mm. lieviä pahoinpitelyitä sekä alkoholi ja huumausainerikoksia, näpistyksiä, kunnianloukkauksia ja vahingontekoja.  Mallin vahvuutena on valamiesten kyky ymmärtää teon syitä ja saada nuori tekijä avautumaan ja ymmärtämään tekonsa vaikutukset paremmin kuin aikuiset.

Tällä hetkellä vertaisvalamiehistö kokoontuu Itäkeskuksessa ja Malmilla kaksi kertaa kuukaudessa. Seuraavaksi toiminta levittäytyy läntiseen Helsinkiin ja Kontulan alueelle. Tavoitteena on, että vuonna 2020 joka toinen alle-vuotiaan rikos käsitellään vertaisvalamiehistössä.


Mikrotyössä nuori työntekijä ja työn tarjoaja kohtaavat

Maahanmuuttajataustaiset nuoret pääsevät heikommin työmarkkinoille kuin muu väestö. Mikrotyön tavoitteena on rakentaa pysyvä malli työn lahjoittamiseen nuorille Helsingissä. Työtehtävät ovat sellaisia, jotka lisäävät alueellista hyvinvointia, ja työllistäjänä voi olla järjestö, yritys tai yksityishenkilö. Lisäksi nuoria tuetaan yrittäjyydessä ja osuuskuntien perustamisessa.

Tähän mennessä kaikki syntyneet työpaikat olleet uusia ns. piilotyöpaikkoja tai täysin uusia ideoita. Vuoden 2017 aikana yhteensä 320 nuorelle pyritään löytämään työtä. Mallia testataan erityyppisillä piloteilla, mm. sotaveteraani-yhteistyöllä, kyläjuhlilla, alueseuroissa, Pienperheyhdistyksessä, Tieto on Valtaa ry:ssä, kauppakeskus Itiksessä ja eri yrityksissä. Lisäksi haetaan yhteistyötahoja työnlahjoittamiseen

Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on, että työn lahjoittamisen malli on vakiintunut ja tuottaa nuorille 10 000 työtuntia vuodessa. Esimerkiksi kauppakeskus Itis lahjoittaa rahaa Maahanmuuttajanuorten Helsinki-hankkeen työnlahjoittamisen malliin. Summalla palkataan nuoria HOPE yhdessä ja yhteisesti ry:n vaatteiden lajitteluun.
Puhujafoorumi nostaa nuorten äänen julkiseen keskusteluun

Suomessa maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta keskustelevat yhä liian paljon kantasuomalaiset keskenään. Puhujafoorumi nostaa uusien suomalaisten alle 30-vuotiaiden nuorten ääntä julkiseen keskusteluun ja laajentaa suomalaisten ymmärrystä sekä luo uusia esikuvia maahanmuuttajanuorille. Puhujafoorumiin rekrytoidaan nuoria, joiden puhe- ja esiintymistaitoja tuetaan koulutuksella, ja sen jäseniä myydään puhujiksi seminaareihin ja koulutuksiin. Mallia kehitetään yhteiskuntavastuuprojektina Ellun Kanat -viestintätoimiston kanssa.

Tavoitteena on tänä vuonna saada maahanmuuttajataustaisia nuoria puhumaan Suomi Areenan ja Suomi 100 vuotta -keskustelutilaisuuksiin. Tällä hetkellä mallissa on kahdeksan työssäkäyvää tai opiskelevaa nuorta puhujaa, joiden juuret ovat Somaliassa, Afganistanissa, Bangladeshissa, Egyptissä ja Ruandassa. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on saada Puhujafoorumiin noin 60 puhujaa ja luoda toiminnasta liiketoimintamalli.
Vanhempien tukeminen

Maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla on heikompi tuntemus koulutusjärjestelmästämme, ammateistamme, työelämästämme sekä päihteistä ja mielenterveyden ilmiöistä ja hoidosta. Siksi on tärkeää vahvistaa vanhempien tuntemusta sekä nuorten unelmia ja kykyjä työ- ja koulutuselämässä ja tuottaa maahanmuuttajaperheille työkaluja käsitellä päihde- tai mielenterveysongelmia. Toiminta toteutetaan palveluhankintana yhteisöiltä ja yrityksiltä. Toteutuksessa huomioidaan omakielisyys, lähettiläiden löytäminen yhteisöjen sisältä sekä vertaistoiminta.

Maahanmuuttajavanhempien koulutus- ja ammattitietoisuuden tukemisen palvelua tulevat tarjoamaan Diakonia ammattikorkeakoulu Oy ja Moniheli Oy, Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kanava Nuoriso ry ja Kuntoutussäätiö.

Maahanmuuttajavanhempien päihdetietoisuuden kasvattamista ja tukemista nuorten mielenterveysongelmien kohtaamisessa tulevat puolestaan tuottamaan Diakonia ammattikorkeakoulu Oy ja Moniheli Oy, FinnMedical Professions Oy, Kalliolan Nuoret ry, Mope – Monikulttuurinen perhetyö osk ja Tukisatama Oy.

Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on saada mukaan 50 nuorta kouluttajaa ja vakiintunut malli yhteisöjen tukemiseen.