Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke parantaa maahanmuuttajanuorten yhdenvertaista asemaa työelämän, koulutuksen ja sosiaalisen ympäristön alueilla.

Helsingin kaupungin Nuorisopalvelut  ja Me-säätiö etsivät uudenlaisia ratkaisumalleja maahanmuuttajanuorten aseman parantamiseksi Helsingissä.

Maahanmuuttajataustaisista peruskoulunsa päättäneistä nuorista 25 % on koulutuksen taikka työelämän ulkopuolella. Vastaava luku kantasuomalaisilla on 4 %.

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke  parantaa maahanmuuttajanuorten asemaa palvelumuotoilun ja -kokeilujen kautta sekä uusilla toimintamalleilla, jotka jatkossa integroidaan kaupungin toimintaan ja tulevaisuudessa myös muihin kaupunkeihin. Toimintamallien tulee olla pitkäkestoisia, mitattavia  ja vaikuttaa satojen nuorten arkeen.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Kasvatuksen toimialajohtaja Liisa Pohjalainen, Soten toimialalta Maarit Sulavuori, kaupungin kansliasta Ilkka Haahtela ja  Timo Cantell, Me-säätiöstä Ulla Nord sekä Nuorisopalveluista nuorisoasianjohtja Mikko Vatka ja projektipäällikkö Irma Sippola. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio toimii ryhmän puheenjohtajana.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa koottiin alan ammattilaisista  yhteissuunnittelutiimi, johon kuului  mm. koulun, nuorisotyön, järjestöjen, työllistymispalveluiden ja poliisin edustajia. Nuorilla oli oma tiiminsä, jossa on kymmenen eri kulttuuritaustoista tulevaa 16–20-vuotiasta nuorta. Lisäksi hankkeella on oma neuvonantajaverkosto.

Keväällä 2016 yhteissuunnittelutiimit  kehittivät hanketta. Työn pohjaksi kartoitettiin toimenpiteitä tekemällä 14 linjausta suunnitteluun tutkimuskirjallisuuden ja raporttien pohjalta, haastattelemalla nuoria ja sidosryhmiä sekä kokoamalla havainnot yhteen. Keväällä 2016 aloitettiin myös erilaisia kokeiluja. Syksyllä 2016 käynnistettiin pilotointi.

Tukea nuorille ja vanhemmille

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke tukee maahanmuuttajanuorten sosiaalisia suhteita ja oppimistuloksia sekä oman identiteetin ja itsetunnon vahvistamista. Lisäksi selkeytetään nuorille suunnattuja palveluita.     

Maahan muuttaneiden nuorten työnhakutaitoja vahvistetaan ja nuorille pyritään löytämään kannustavia kokemuksia ja vähentämään lannistavia tekijöitä työn ja opiskelupaikan haussa.

Tarkoituksena on auttaa myös vanhempia tukemaan lastaan kulttuurien välissä kasvamisessa ja kiinnostavan koulutuksen löytämisessä. 

Yhteistyössä Me-säätiö ja Helsingin kaupunki

Me-säätiö tukee hanketta 2 270 000 eurolla. Vuosittain eri kokeiluihin ja hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseksi käytetään 500 000 euroa.

Me-säätiön tukee hankkeita, jotka vähentävät lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa.

Buddyschoolissa oppilaat järjestävät innostavia oppitunteja. Toiminnalla vahvistetaan nuorten onnistumisen, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä parannetaan oppimistuloksia.

Mikrotyömarkkinoilla parannetaan alueellista hyvinvointia nuorten työpaikkojen kautta ja luodaan työnlahjoittamisen malli.

Vertaisvalamiehistö puuttuu alle 15-vuotiaiden nuorten ensimmäisiin rikoksiin ja tukee kunniallista polkua pois rikoksista.

Vanhemmuutta tuetaan nuorten koulutuksen ja työelämän alueella. Lisäksi lisätään vuorovaikutusta ja oikean tiedon saantia tilanteissa, joissa nuorella on päihde- tai mielenterveysongelma.

Puhujafoorumissa alle 30-vuotiaat asiantuntijapuhujat tarjoavat kulttuurisen osaamisen ymmärrystä palveluiden kehittämiseen.

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke kestää viisi vuotta (2016–2020)
The areas of working life, education and the social environment

The City of Helsinki Youth Services and The We Foundation (Me säätiö) are looking for new solutions to improve the situation of migrant youth in Helsinki.

25 % of young migrants find themselves outside education and the workplace after finishing primary education. The corresponding figure for the native population is 4%.

Migrant Youth Helsinki project improves the position of youth through service design and experiments. The project creates new models that can be integrated into the city’s future activities and will, in the future, expand to other cities. Approaches and models have to be long-lasting, measurable and affect the daily lives of hundreds of young people.

Pilots

In the Buddyschool pilot, the students organize inspirational lessons for younger pupils. This model will reinforce their experience of success and relevance; encourage the inclusion of young people; and improve learning outcomes through peer learning.

www.buddyschool.fi

The Micro-labour market pilot improves regional prosperity through the creation of jobs for young people and during the project will create the work donation model. In this model, the private sector is encouraged to donate money to create specific work possibilities for young migrants.

Peer Jury intervenes in the criminal paths of young people under the age of 15 after their first crime and supports their path away from the crimes. The pilots method is peersuppport, where a bit older young people deal with the cases the minors under 15 have done.

Parenthood is supported in the area of education and employment of the youth. Furthermore, the interaction and access to the right information are improved in situations where young people have substance abuse or mental health problems.

In Speaker Forum young migrant background expert speakers offer a cultural understanding to public debate and service development.

In co-operation City of Helsinki and We Foundation

The We Foundation is funding a project with 2 270 000 €. Duration of the Migrant Youth Helsinki project is five years (2016-2020)

The We Foundation supports projects where the objective is to diminish social inequality and exclusion of children, youth, and families in Finland.

Contact
Irma Sippola
Project Manager
tel. +358 41 512 1795
Email. irma.sippola@hel.fi

YHTEYSTIEDOT

Projektipäällikkö
Irma Sippola
puh. 041 512 1795
s-posti: irma.sippola@hel.fi

 Uutiset

Kaverikahvilasta brändättiin Buddyschool ja veteraanit saavat apua nuorilta

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa tavoitellaan suurta vaikuttavuutta

 

Vuoden 2016 alussa aloittanut, viisivuotinen Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on edennyt harppauksin ja saavuttanut merkittäviä tuloksia. Hankkeen tuoreimpia saavutuksia ovat Buddyschoolin eli entisen Kaverikahvilan brändäys ja jalkautus kouluihin sekä veteraaniapu.

 

”Tavoitteena on, että hankkeessa ei tehdä pienimuotoista yksilötyötä, vaan sellaisia toimenpiteitä, jotka tavoittavat tuhansittain nuoria ja vaikuttavat systeemisiin muutoksiin”, sanoo Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola.

 

Paljon onkin saatu aikaan. Kouluissa ympäri Helsinkiä on tämän syksyn aikana näkynyt vihreitä Buddyschool-hahmoja niin vertaisohjaajien huppareissa, opiskelijoille ja vertaisohjaajille jaetuissa kasseissa kuin hupaisissa korostustusseissa ja ämpäreissäkin.

 

”Monet hankkeet haluavat koulujen yhteistyökumppaneiksi. Buddyschoolista oli todella tärkeää tehdä näkyvä brändi. Näin Buddyschool näkyy kouluissa ja tulee tutuksi niin oppilaille kuin opettajillekin. Brändäyksen vaikutus on ollut Buddyschoolin suosioon suorastaan räjähdysmäinen”, Irma Sippola sanoo.

 

Buddyschoolin uusi ilme lanseerattiin opettajille Oppimisen Fiestassa marraskuun alussa. Ilme ja nettisivut on tehty oppilaitosyhteistyönä ammattikorkeakoulu Arcadan opiskelijoiden kanssa.

 

Buddyschoolin koordinaattori Kirsti ”Kipa” Kallansalo kiersi Arcadan opiskelijoiden Emilia Leinon ja Josefin Rönqvistin kanssa kouluilla. Oppilaat saivat itse olla mukana Buddyschoolin brändäämisessä. Niin Buddyschoolin nimi, värimaailma, logo, maskotti kuin tuoteperhekin rakennettiin yhdessä nuorten kanssa. Näin toiminta ja ulkoasu puhuttelee kohderyhmää.

 

”Ammattikorkeakouluilla on jatkuva tarve erilaisille työelämäprojekteille. Arcadan opiskelijat saivat tästä hienon oppimiskokemuksen, Buddyschool sai nuorten ihmisen näkökulmaa brändäykseen ja julkista rahaa saatiin tällä tavalla käytettyä tehokkaasti. Tässä olivat mukana siis yhteiskuntavastuun näkökulma ja hyvän rakentamisen motiivit”, Sippola kertoo.

 

Buddyshcoolin vanha nimi Kaverikahvila johti hieman harhaan. Kaverikahvilat ovat suomen kielen oppimisen areenoja, joissa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat. Buddyschool-toiminta on kuitenkin erilaista. Buddyschool perustuu vertaisoppimiseen, jossa vanhemmat oppilaat opettavat nuorempia. Vertaisoppimisen kautta vahvistetaan oppilaiden erilaisia taitoja, kuten luku-, kirjoitus-, ja vuorovaikutustaitoja. Toiminta parantaa koulun ilmapiiriä uudella, yhteisöllisellä tavalla. Kouluviihtyvyyden lisääntyminen puolestaan parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja antaa paremmat valmiudet peruskoulun jälkeisiin opintoihin ja työelämään.

 

Oppilaan on usein helpompi kertoa toiselle nuorelle kuin opettajalle, mikäli hän ei opi tai osaa jotakin. Myös vertaisohjaajat saavat itse pienempien koululaisten ohjaamisesta paljon. Samalla kuin vertaisohjaajat opettavat, he oppivat ja kertaavat aikaisemmin oppimaansa myös itse. Oppimisesta tulee siten positiivinen kuva.

 

”Buddyschool on tällä hetkellä valinnaiskurssi kouluissa. Se sopii erityisen hyvin niille koululaisille, jotka eivät pysy kovin hyvin penkissä. Opettajat ovat sanoneet, että Buddyschool-toiminta auttaa heidän työtään, lisää opettajien työhyvinvointia ja parantaa kouluviihtyvyyttä”, Sippola iloitsee.

 

Buddyschool-mallissa rakennetaan pysyviä toimintamalleja. Se ei siis ole projekti, joka alkaa ja loppuu. Olemassa olevia toimintatapoja muutetaan niin, että ne jäävät pysyviksi. Tällä hetkellä Buddyschoolissa on mukana 20 koulua ympäri Helsinkiä. Tavoitteena on, että ensi vuonna tähän samaan aikaan mukana on 40 koulua ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen loppuessa 85 prosenttia Helsingin kouluista on mukana Buddyschool-toiminnassa.

 

”Kehitämme parhaillaan Buddyschoolin vaikuttavuuden mittaamista yhteistyössä Helsingin Yliopiston käyttäytymistieteen laitoksen kanssa. Koulumenestys on toki yksi, mutta ei ainoa mittari. Buddyschoolin avulla tulee esiin myös muita ei-akateemisia kyvykkyyksiä, joita kouluarvosanat ei mittaa. Esimerkiksi miten osaa toimia ryhmässä ja kuinka osaa ottaa muut huomioon”, Sippola korostaa.

 

www.buddyschool.fi

 

Veteraaniyhteistyö luo inhimillistä hyvää

 

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen yksi konkreettisia tavoitteita on auttaa maahanmuuttajataustaisia nuoria työllistymään. Syyt maahanmuuttajataustaisten nuorten muita nuoria heikompaan pääsyyn työmarkkinoille vaihtelevat yksilökohtaisesti, mutta niitä ovat mm. työelämän sosiaalisten verkostojen puute, ennakkoluulot, heikompi koulumenestys ja kielitaito.

 

Yksi konkreettinen esimerkki tästä toiminnasta on Helsingin sotaveteraanit ry:n kanssa aloitettu yhteistyö, jossa paikalliset, maahanmuuttajataustaiset nuoret auttavat alueen vanhuksia. Nuoret avustavat veteraaneja mm. kaupankäynnissä, ulkoilussa ja veteraanien ryhmätilaisuuksissa sekä pitävät seuraa. Nuoret ovat mm. aloittaneet bingoryhmiä veteraanien palvelutaloilla Herttoniemessä ja Oulunkylässä. Veteraanit ovat olleet todella tyytyväisiä nuorten apuun.

 

”Vanhusten yksinäisyys ja maahanmuuttajanuorten korkea työttömyysaste ovat todellisia ongelmia. Tämä toiminta synnyttää inhimillistä hyvää tuottavia ratkaisuja”, Irma Sippola korostaa.

 

Mallia ollaan laajentamassa tulevaisuudessa myös Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan vanhuspalveluihin. Jatkossa toiminta tulisi kattamaan kaikki Helsingin alueet. Toiminta laajenee siis todella merkittävästi, sillä yksin kotona asuvia vanhuksia on kymmeniä tuhansia.

 

”Tällaisen toiminnan kustannusvaikutukset ovat suuria. Vanhukset voivat jatkaa kotona asumista pidempään, kun heillä on mielekästä tekemistä ja seuraa kerran pari viikossa. Se hyödyttää yhteiskuntaa todella merkittävästi”, Sippola sanoo.

 

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen kautta nuorille tarjottavat työtehtävät ovat sellaisia, jotka lisäävät alueellista hyvinvointia. Työllistäjänä voi olla järjestö, yritys tai yksityishenkilö. Nuoret ovat olleet mukana alueen tapahtumissa. Esimerkiksi tänä syksynä järjestetyn LähiöFestin tapahtumiin alueen nuoret veivät veteraaneja.

 

Koska hanke auttaa nuoria saamaan erityisesti lyhyitä keikkatöitä, on apuna käytetty keikkatyöhön soveltuvaa Treamer-sovellusta. Käyttäjäkokemus digitaalisista sovelluksista on ollut ehdottomasti kannustavaa. Ne mahdollistavat sen, että nuoria saadaan nopeasti työelämään ilman suurta paperisotaa. Myös palkka tulee nopeasti.

 

”Monilla nuorilla ei ole juurikaan käsitystä pankkitileistä ja verokorteista, joten keikkasovelluksen käyttö on ollut meille ehdottomasti hyvä juttu. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ohjausryhmän toiveena on, että nuoret voisivat työskennellä jatkossa yhä useammin myös Helsingin kaupungin tapahtumissa apukäsinä”, Sippola kertoo.

 

http://maahanmuuttajanuortenhelsinki.munstadi.fi/

 

Teksti: Marjo Haatainen